Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola suhtautuu penseästi SDP:n esitykseen esikotouttamisohjelmasta, jossa turvapaikanhakijoiden työmahdollisuuksien selvittäminen aloitettaisiin jo vastaanottokeskuksissa.
– Työllistämistoimien suuntaaminen vastaanottokeskuksiin on hukkaan heitettyä rahaa, sillä suurin osa turvapaikanhakijoista ei saa oleskelulupaa, vaan heidät on tarkoitus käännyttää takaisin lähtömaahan, Eerola perustelee.
Vastaanottokeskuksissa voidaan Eerolan mukaan järjestää urheilua ja muuta mielekästä toimintaa, mutta kotouttamista edistävät työllistämistoimet tulee suunnata heihin, jotka saavat jäädä Suomeen.
– Kannatan sitä, että oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat työllistyisivät mahdollisimman nopeasti. Se on kaikkien etu, Eerola sanoo.
Turvapaikanhakijat tulossa työmarkkinoille
Turvapaikkakriisi tuo kantasuomalaisten rinnalle yhä enemmän maahanmuuttajia kilpailemaan työpaikoista. Maahanmuuttajia on työllistynyt kaupan alalle erityisesti pääkaupunkiseudulla.
S- ja K-ryhmistä ei kerrota julkisuuteen tarkkoja tietoja esimerkiksi siitä, minkä verran kesätyöntekijöiden joukossa on maahanmuuttajataustaisia henkilöitä.
– Maahanmuuttajataustaisia on töissä, mutta turvapaikanhakijoiden määrä on erittäin pieni koko maassa. Puhutaan enintään kymmenistä henkilöistä, kertoo SOK:n henkilöstöjohtaja Susa Nikula.
K-ryhmän mukaan se ei tilastoi erikseen työntekijöiden taustoja siltä osin, onko kyseessä esimerkiksi turvapaikanhakija. K-ryhmästä sanotaan, että sen kaupat tarjoavat harjoittelupaikkoja, työkokeilupaikkoja ja kesätöitä tasapuolisesti henkilöille, joilla on oikeus työskennellä Suomessa.
Uusia työhöntulomuotoja ideoidaan
S-ryhmän mukaan se kehittää erilaisia tapoja, joilla turvapaikanhakija voisi saada ensimmäinen työpaikkansa ja kotoutua siten suomalaiseen yhteiskuntaan.
– Pohjois-Savossa olemme kartoittamassa yhdessä TE-keskusten sekä vastaanottokeskusten kanssa tapoja, kuinka voisimme työllistää turvapaikanhakijoita erityisesti niille paikkakunnille, joihin on vaikea löytää tekijöitä, Nikula kertoo.
”Suomalaisia pitäisi työllistää samalla tarmolla”
Työllistämismahdollisuuksia etsitään myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden lisäksi myös niille, jotka vielä odottavat oleskelulupapäätöstä. Perussuomalaisten Eerola muistuttaa pelisäännöistä.
– Hyvä jos löytävät töitä, mutta se ei saa olla alipalkattua ja sen tulee täyttää suomalaiset työehdot. Enemmän toivoisin, että samalla tarmolla työllistettäisiin suomalaisia työttömiä ja niitä maahanmuuttajia, jotka ovat oleskeluluvan jo saaneet, Eerola sanoo.
Ei ohituskaistaa työpaikkoihin
Nikula vakuuttaa, että turvapaikanhakijoille ei olla tekemässä ohituskaistaa työpaikkoihin tai heitä ei aiota käyttää ilmaistyöntekijöinä.
K-ryhmästä korostetaan, että palkkauksessa olennaista on soveltuvuus tehtävään ja se, että työnhakijalla on työnteko-oikeus Suomessa lain määrittämällä perusteella. K-ryhmän mukaan kaikkia hakijoita ja kesätöissä tai työharjoitteluissa olevia kohdellaan keskenään yhdenvertaisesti.
Harjoittelijat ja kesätyöntekijät saavat K-ryhmän mukaan kaupan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Poikkeuksena ovat opiskelijat, jotka opintoihinsa kuuluvan pakollisen harjoittelun osalta ovat opintotuen piirissä.
Turvapaikanhakija jakaa mielipiteet
Työntekijöiden keskuudessa turvapaikanhakijoista ollaan montaa eri mieltä.
– Mielipiteitä on joka lähtöön. Esimerkiksi osa-aikaiset työntekijät pelkäävät, että joku tulee ja vie tunnit. Me ohjaamme turvapaikanhakijan harjoittelupaikkaan, jossa on hyvä ja asenteiltaan sopiva ilmapiiri sekä paikat täytetään aina tarpeen mukaan, Nikula sanoo.
Turvapaikanhakijan työllistäminen on Nikulan mukaan haasteellista kielitaito- ja osaamisvaatimusten takia.
– Turvapaikanhakija on työnhaussa tasavertaisessa asemassa kantasuomalaisten kanssa. Se on kuitenkin palvelutehtävissä rajoittava tekijä, jos henkilö ei puhu suomea. Meillä on toki tehtäviä, joissa suomen kieli ei ole välttämätöntä työn tekemisen kannalta.
Töihin harjoittelijan palkalla?
Nikula odottaa hallitukselta toimenpiteitä, joilla turvapaikanhakijoiden palkkaamiselle olisi nykyistä matalampi kynnys. Hän ei halua kaksia työmarkkinoita.
– Tarvitaan useita eri kotouttamistoimia, mutta yhtenä keinona voisi olla kevennetty palkkaratkaisu alkuun, kunnes osaaminen karttuu. Suomessa toimitaan työehtosopimuksen mukaan, mutta heille voisi maksaa esimerkiksi harjoitteluajan palkkaa, jotta he oppisivat työtehtävän. Lisäksi tarvitaan myös kantasuomalaisille pitkäaikaistyöttömille kannustinta ja helpompaa siirtymistä työelämään, Nikula esittää.
Pidemmät aukioloajat lisäävät työvoiman tarvetta
K-ryhmä arvioi, että se palkkaa yhteensä noin 5 000 kesätyöntekijää. Kauppiaat palkkaavat itsenäisesti omat kesätyöntekijänsä, joten tarkka lukumäärä tilastoituu vasta kun työsopimukset on tehty. S-ryhmä palkkaa puolestaan 13 000 kesätyöntekijää, joka on noin tuhat henkeä vähemmän kuin viime kesänä.
– Kesätyöntekijöiden kokonaismäärä väheni, sillä pyrimme entistä tehokkaammin organisoimaan työt olemassa olevalla henkilöstöllä. Toisaalta entistä pidemmät aukioloajat tulevat lisäämään työvoiman tarvetta, Nikula sanoo.
MIKA RINNE