Kansanedustaja Mika Niikon (ps) tänään Eduskunnassa jättämä lakialoite toisi toteutuessaan huomattavan kiristyksen siihen, kuinka pitkään törkeästä henkeen tai terveyteen kohdistuvasta rikoksesta tuomion saaneiden tulisi pysyä vankilassa. Niikko ei enää soveltaisi ennenaikaiseen vapauttamiseen johtavia lievennyksiä. Lakialoitteen allekirjoitti 30 kansanedustajaa. 

Niikon mukaan kansalaisten selkeä enemmistö on jo pitkään moittinut Suomen lainsäädännön heikkoutta törkeiden rikosten tuomioiden osalta.

Nykyinen rikoslaki sisältää useita lievennyksiä, jotka lyhentävät rikoksentekijän vankilassa viettämää aikaa. Lievennysten yhteisvaikutuksesta tuomittu voi suorittaa vankeusrangaistuksestaan vankilassa alle kolmasosan.

– Meillä on jo valmiiksi Suomessa liian lyhyet tuomiot henkirikoksista, törkeistä pahoinpitelyistä ja seksuaalirikoksista. Mutta tämän lisäksi päästämme rikoksentekijän vankilasta jopa ennen kuin hän on ehtinyt kärsiä tuomiostaan yhden kolmasosan! Alle 21-vuotias, joka saa taposta yhdeksän vuoden tuomion, voi ”istua linnassa” vain kaksi ja puoli vuotta, Niikko muistuttaa.

– Epäonnistumisia rikoslaissa ja sen tulkinnassa on liiaksi asti. Esimerkiksi viime joulukuussa Espoon käräjäoikeus langetti 3,5 vuoden vankeustuomion miehelle, joka oli käyttänyt lasta seksuaalisesti hyväkseen lähes kuusi vuotta. Oikeuden mukaan hyväksikäyttö alkoi lapsen 4-vuotias ja teot päättyivät lapsen ollessa 10-vuotias.

– Toteutuiko uhrin ja omaisten oikeusturva siinä, että lievän tuomion lisäksi tuomitulla on mahdollisuus päästä ehdonalaiseen vapauteen jo vuoden ja kolmen kuukauden jälkeen, Niikko kysyy.

Lakialoite ei ehdota tuomioistuimessa tuomittavien tuomioiden pidentämistä, vaan sitä, että törkeiden henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten kohdalla ei jatkossa sovellettaisi ennenaikaiseen vapauttamiseen johtavia lievennyksiä. Tuomion saanut voisi jatkossa päästä valvottuun koevapauteen puoli vuotta ennen tuomion loppua. Lakialoite ei sallisi muita lievennyksiä törkeiden rikosten kohdalla.

– Toki rikoslain kiristäminen toisi lisäkustannuksia yhteiskunnallemme. Mielestäni tämä on kuitenkin arvovalinta; saako rikoksen uhri ja omaiset oikeutta Suomessa vai ei? Miksi emme kiristäisi rikoslakia, vaikka se maksaisi, jos se lisää merkittävästi oikeudenmukaisuutta ja luo turvallisempaa yhteiskuntaa, Niikko kysyy.

SUOMEN UUTISET