Perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalén kysyi liikenneministeri Paula Risikolta (kok.), voisiko hallitus vielä harkita toistamiseen päätöstään, jonka mukaan valtio luopuu Helsingissä sijaitsevan Malmin lentokentän toiminnoista ja Helsingin kaupunki voi ottaa kentän asuntotuotannon käyttöön.

Packalén vetosi kansalaisadressiin, joka on kerännyt lähes 70 000 nimeä.

– Kenttä muodostaa harvinaisen kulttuuriympäristön, joka on valittu 200 arvokkaan kulttuuriympäristön joukkoon. Kenttä on tärkeä yrityksille, jotka työllistävät satoja ihmisiä. Siellä koulutetaan runsaasti maamme lentäjiä ja se on Suomen vilkkain harrasteilmailukenttä.

Risikko: Päätös pitää

Risikko vastasi, että valtio on päätöksensä tehnyt. Valtio luopuu toiminnoistaan vuoden syksyllä 2016 ja Helsinki saisi kentän vuonna 2017. Lykkäystä mietitään korkeintaan kentän harrasteilmailulle vuoteen 2018 saakka.

– Muille toiminnoille on löydetty uusi paikka, Risikko kertoi.

Keskustan Antti Kaikkonen säesti Packalénia sanomalla, että Malmin kentän lakkauttaminen on poliittinen päätös ja hyvinkiin kiistanalainen.

– Helsingissä on muitakin alueita, joihin mahtuu 100 000 uutta asukasta. Eikö hallitus voisi muuttaa päätöstä, onko tämä kiveen hakattu?  Kaikkonen kysyi.

– On se päätetty, Risikko vakuutti.

Myös kokoomuksen Tapani Mäkinen tunnustautui Malmin kentän kannattajaksi ja sanoi, että jos Vantaa ja Helsinki olisivat liittyneet yhteen, ei Malmin kentästä tarvitsisi keskustella: rakennusmaata kyllä pääkaupungissa riittää.

Epäilystä herätti myös se, voivatko Nummelan, Räyskälän ja Hyvinkään kentät ottaa vastaan Malmin kentän harrastekäyttäjät. Myös Risikko kantoi huolta samasta asiasta, eli hallitus ei ole löytänyt asiaan ratkaisua.

Veli-Pekka Leskelä