EU:n ulkopuolisista maista erityisesti venäläisten omistukseensa hankkima maa- ja kiinteistöomaisuus on kasvanut Suomessa sellaisiin mittasuhteisiin, että sen vaikutukset erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomessa eivät nykytilanteessa ole pelkästään positiivisia.

Kiinteistökauppoja on myös tehty usein paikoista, jotka ovat maamme turvallisuuden kannalta merkittäviä. Lisäksi kiinteistökauppoihin liittyy runsaasti myös rahanpesua. Näiden asioiden selvittäminen on vaikeaa, koska viranomaisyhteistyö venäläisten ja suomalaisten kesken on hyvin vaikeaa.

Mielestäni on epäoikeudenmukaista ja kansainvälisen vastavuoroisuusperiaatteen vastaista, että suomalaiset eivät voi ostaa tai omistaa maaomaisuutta tai muita kiinteistöjä Venäjän lähialueilta, kuten venäläiset voivat Suomesta. Suomalaisten maakaupat Venäjältä Suomen lähialueilta estää Venäjän presidentin 9.1.2011 antama ukaasi.

EU:n vaatimuksesta 1.1.2000 astui voimaan laki, joka mahdollistaa EU-maiden kansalaisten kiinteistökaupat. Suomi meni kuitenkin pidemmälle ja vapautti kiinteistökaupat myös muiden maiden kansalaisten osalta. Lieveilmiöiden johdosta kiinteistökaupat tulisi saattaa luvanvaraisiksi ETA-maiden ulkopuolisilta kansalaisilta.

Kannattaa samalla muistaa sekin, että Venäjän valtio pyrkii laajentamaan vaikutusvaltaansa naapurimaihin. Silloin keskeisenä vaikuttamiskeinona ovat näissä maissa asuvat venäläiset.

Suomessa on tällä hetkellä lähes 70 000 venäjänkielistä maahanmuuttajaa. Heistä yli 20 000:lla on kaksoiskansalaisuus. Lisäksi yksinomaan Venäjän kansalaisia on noin 31 000.

Reijo Tossavainen
kansanedustaja (ps.)