Eduskunnan tarkastusvaliokunta on aloittanut tutkimushankkeen, jolla arvioidaan hallituksen toteuttamien toimenpiteiden onnistumista ja tuloksia harmaan talouden torjunnassa. Hankkeen toteuttavat verotusneuvos Markku Hirvonen ja oikeustieteen tohtori, dosentti Kalle Määttä. Asiantuntijana hankkeessa toimii professori Anne Alvesalo-Kuusi. Tutkimus valmistuu tammikuussa 2015.

Tarkastusvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet, kansanedustajat Pirkko Ruohonen-Lerner ja Olli Immonen tervehtivät ilolla kyseistä tutkimushanketta. He pitävät harmaan talouden kitkemistä Suomen kansantalouden kannalta erittäin tärkeänä asiana.

– Rikollinen harmaa talous aiheuttaa Suomelle vuodessa miljardien eurojen verotulojen menetykset. Erityisesti EU:n vapaa työvoiman liikkuvuus on syössyt ravintola- ja rakennusalamme harmaan talouden kierteeseen ulkomaisen halpatyövoiman vuoksi. Rakennusalalle olisi synnytettävissä kymmeniä tuhansia työpaikkoja, kun harmaa talous saadaan kitkettyä sieltä pois. Harmaan talouden kitkeminen maksaa itsensä yhteiskunnalle moninkertaisesti takaisin, Ruohonen-Lerner ja Immonen toteavat.

25 toimenpide-ehdotusta

Tutkimuksen taustalla ovat tarkastusvaliokunnan toimesta kesäkuussa 2010 valmistunut tutkimus ”Suomen kansainvälistyvä harmaa talous”. Tarkastusvaliokunta laati tutkimuksen perusteella tammikuussa 2011 mietinnön, joka sisälsi 25 toimenpide-ehdotusta harmaan talouden torjumiseksi. Edellinen eduskunta hyväksyi mietinnön yksimielisesti toimikautensa loppumetreillä. Vuoden 2011 hallitusohjelmassa harmaan talouden kitkeminen nousi yhdeksi hallituksen kärkihankkeista.

– Tarkastusvaliokunnan pääkysymyksenä on nyt selvittää, miten toimivia ja onnistuneita hallituksen toimenpiteet ovat olleet Suomen harmaan talouden ja kansainvälisen veronkierron torjumiseksi. Lisäksi siinä arvioidaan hankkeiden tarkoituksenmukaisuutta ja vaikuttavuutta sekä tuotetaan tietoa viranomaistoiminnan onnistuneisuudesta koko harmaan talouden torjuntaketjussa, Ruohonen-Lerner ja Immonen selostavat.

Mallia myös ulkomailta

Tarkastusvaliokunta tulee tuottamaan tietoa hyvistä käytännöistä ja torjuntaa vaikeuttavista tekijöistä eri viranomaistahoilta sekä erityisesti käytännön torjuntatyötä tekeviltä työntekijöiltä. Se myös pyrkii tuomaan esille Suomeen soveltuvat ensisijaisesti pohjoismaiset ja mahdollisesti muut kansainväliset hyvät harmaan talouden torjunnan käytännöt.

– Hankkeen lopuksi valiokuntamme tulee esittämään omat johtopäätökset ja kehittämissuositukset harmaan talouden torjunnan jatkotoimenpiteistä, mahdollisista uusista toimenpiteistä ja torjuntatoimenpiteiden vaikuttavuuden raportoinnista, valiokuntakaksikko toteaa.

PS VERKKOTOIMITUS