Timo Soinin mukaan puolustusministeriön asiakirjavuoto sisälsi Nato-kumppanuuteen liittyvän asiakirjan, joka oli 57 asian luettelo suojaustasolta neljä.

– Se on matalin suojaustaso, mutta salainen. Tämä on kiusallinen asia, jota ei saa tapahtua, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana toimiva Soini sanoi Ylen Ykkösaamussa lauantaina.

Hän pitää hyvänä sitä, että tässä yhteydessä voi miettiä, mitä asioita suojataan ja mitä ei. Eero Heinäluoma on jo kysynyt, lyödäänkö leimoja liian usein.

Soini muisteli presidentti Mauno Koiviston sanoneen, että salaisuusleima lyödään siksi, että paperin joku lukisi. Nyt ei tarvitse hötkyillä, kun maito on kaatunut, mutta jatkon kannalta toimintatapojen selvittäminen olisi tärkeää. Hän muistutti, että vuotoasiassa on toinen osapuoli eli Nato.

– Heidän luottamuksensa säilyttäminen on tärkeää. Jos luottamusta rikotaan, se on aina vakavaa. Jos sitä rikotaan, se on poliisin asia, Soini linjasi.

Nato-selvitys tärkeämpi

Soini muistutti tärkeämpää olevan nyt, miksi hallitus lupaa antaa eduskunnalle Nato-katsauksen muttei -selvitystä, joka on tarkempi ja perusteellisempi.

– Katsaus on katsaus, mutta selvitys liittyisi päätöksiin. Toisaalta jos taas tehtäisiin, sanottaisiin, että ujutetaan Natoon, eli tämä on monimutkainen tilanne. Mitään dramaattista tässä ei ole; salaisuuden vuoksi ihmiset kyselevät, mihin meitä ujutetaan.

-Hallitus on halunnut antaa katsauksen, ei selvitystä. Siksi haluan tuoda julkisuuteen katsauksen ja selvityksen eron. Usein ihmiset, joiden mielestä kaiken pitäisi olla avointa, eivät halua, että asiat selvitettäisiin tai niistä tehtäisiin luettelonomainen katsaus, että mitä rauhankumppanuuksillemme kuuluu, millaisissa yhteistyöjärjestöissä ja operaatioissa Suomi on mukana, Soini mietti.

Presidentti ei narujen leikkaaja

Puolueen linjaa kysyttäessä hän tukeutui tasavallan presidenttiin.

– Olemme tyytyväisiä presidentti Sauli Niinistön linjaan. Presidentti on resurssi. Olemme nähneet näinä vaikeina aikoina, että ne tahot, jotka halusivat presidentistä pelkän narujen leikkaajan, ovat vaienneet. Kukaan ei halua enää poistaa presidentti-instituutiota. Se on tärkeä voimavara monimutkaisessa ja verkottuneessa maailmassa.

Hallitukseen halutaan vaikuttamaan

Soini perusteli Ylen haastattelussa myös räväkkää ulostuloaan, jonka mukaan perussuomalainen ei persuuttaan jaa. Se herätti kohua, mutta niin oli Soinin mukaan tarkoituskin:

– Kun taloudellinen tilanne on vakava, pitää toimia kuin hälytysajoneuvo: siinä on joskus kova ääni, siinä on sireeni! Kaikki rupesivat hokemaan lausetta. Me emme myy periaatteitamme! On osoittautunut, että perussuomalaiset ovat oikeassa: eurokriisi ei ole ohi, siksi emme menneet hallitukseen, kriisin vuoksi EU on jäässä, Soini muistuttaa.

– Totta kai puolue haluaa hallitukseen vaikuttamaan ja siinä on varminta olla kärkipaikalla. Tilanne on nyt niin huono, että perussuomalaisia tarvitaan.
Soini suhtautui myönteisesti Ylen toimittajan arvuuttelemaan kolmen suurimman hallitukseen, kun perussuomalaiset ovat nyt kolmannella sijalla.

Ei kynnyksiä, mutta…

Soini mietti, että kynnyksiin kompastuu helposti, jos niitä asettelee hallitukseen menon ehdoksi, mutta Suomen rahoja ei pidä jakaa pankeille eikä keinotekoiseen euroalueen jatkuvaan pönkittämiseen. Euro on pakastin. Eroa eurosta hän ei sulje pois pitkällä eikä lyhyelläkään tähtäimellä. Britannia ja USA kasvavat nopeammin, kun sieltä puuttuu EU:n sääntelyä. Järjetön sääntely tekee yrittämisestä kalliin.

– Mitä EU tekee – pölynimuri- ja rikkidirektiivejä! Kerroin viikko sitten, mitä EKP tekee, Soini heitti ja sanoi tämähetkisistä puolueista hankalinta yhteistyön olevan Stubbin-Kataisen linjan kokoomuksen kanssa.

Veli-Pekka Leskelä