Hallituksen aikomus myydä Altian viinanvalmistus nosti karvaan keskustelun tiistaina eduskunnassa. Asiasta puhuttiin hallituksen lisäbudjettikeskustelun yhteydessä. Keskustelua pohjustivat myös mielenosoittajat eduskunnan portailla ennen istunnon alkamista.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) puolusti hallituksen budjettipäätöksiä ehkä viimeisen kerran. Hallitus lisää valtion menoja lisäbudjetilla noin 520 miljoonalla eurolla. Lisätalousarvion määrärahat menevät sisäkkäin hallituksen kehysriihessä päättämän 600 miljoonan euron kasvuohjelman kanssa.

Urpilaisen viimeinen taisto

Neliosaisessa paketissaan hallitus sijoittaa innovaatioihin, kuten 60 miljoonaa biotekniikan ja puhtaan teknologian yrityksiin. Teollisuussijoituksen pääomaa lisätään 50 miljoonalla, mikä sijoitetaan suomalaisiin teollisuusyrityksiin erityisellä ohjelmalla.

Valtateiden 100, kantatie 52:n ja valtateiden 8:n ja 6:n parantamiseen lisätään 20 miljoonaa. Tietoliikenteeseen sijoitetaan 20 miljoonaa merikaapelin rakentamiseen Itämeren ali.

Kansan osaamista vahvistetaan 10 miljoonan sijoituksella aikuiskoulutukseen ja yliopistojen hakijasumaa puretaan samalla summalla. Aalto-yliopisto saa 7 miljoonaa.

Olympiastadionin rakentamiseen sijoitetaan 40 miljoonaa euroa, vuokra-asuntoja pyritään lisäämään 500 kappaleella vuosittain, mikä auttaisi pääkaupunkiseudun tilannetta. Oppilaitosten perustamiskustannuksia rahoitetaan 10 miljoonalla.

– Lisäbudjetti panee todella vauhtiin 600 miljoonan euron lisäbudjettiohjelman, Urpilainen uskotteli.

Lindström: Onko tämä uhka?

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström (kuvassa) kysyi Urpilaiselta lisäbudjettiin sisältyvästä alkoholiyhtiö Altian myymisestä.

– Onko tämä uhka vai turvaako se työpaikat? Tämä kiinnostaa satoja ihmisiä niilla aloilla, joilla Altia toimii, Lindström kysyi.

Keskustan Mauri Pekkarinen sanoi heti perään, ettei keskusta kannata Altian myyntiä. Hän piti myös hallituksen lisäbudjettia silmänlumeena, kun hallitus pienensi Tekesin tukia ja teiden kunnossapitoa 100 miljoonalla eurolla kumpaakin.

Vasemmistoliiton ryhmäjohtaja Annika Lapintie moitti hallitusta väärästä kannustuksesta: kun pitäisi houkutella keskisuuria yrityksiä pesiytymään ja laajentamaan Suomeen ja maksamaan tänne veronsa, hallitus kannustaa Altian myynnillä siirtämään omistusta Suomesta pois.

Turunen: Mitä ei myydä?

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja Kaj Turunen kysyi demarien kantaa siihen, mitä 2 miljardin euron myyntivaltuudet sisältävät. Hän ymmärsi, että myytävää löytyy korkeintaan noin miljardi euroa ja loput voitaisiin saada valtionoblikaatioilla, jolloin raha voitaisiin saada kansalta ja korkotulot jäisivät kansantalouteen.

– Valtiovarainministeri on sanonut, että strategisesti tärkeitä yhtiöitä ei myydä. Jos Finnair ei ole strateginen yritys, mikä sitten on? Turunen kysyi saamatta kuitenkaan vastausta.

Tuupainen: Voisiko elvyttää enemmän?

Kauko Tuupainen puolestaan kertoi yksityisten investointien vähenevän maassa yhä ja että lisätalousarvion mukaan niiden osuus jää 15,4 prosenttiin BKT:sta. Työttömyys nousee ja valtio aikoo myydä omaisuutta 1,925 miljardia euroa.

– Se on iso raha. Olisiko oikeudenmukaista käyttää rahoista 700 miljoonaa valtionvelan lyhennykseen ja 1,2 miljardia elvytykseen? Suomessa on 1 900 homekoulua, satoja julkisia rakennuksia, joissa on sisäilmaongelmia ja satoja kilometrejä huonokuntoisia teitä, Tuupainen vetosi.

Hallitus aikoo tehdä päinvastoin: 1,9 miljardin rahoista 600 miljoonaa käytetään kasvupakettiin, lopuilla maksetaan valtionvelkaa.

Urpilainen: Ei syömävelkaa

Urpilainen vastasi, että jos hallitus elvyttäisi suuremmalla summalla, tarkoittaisi se käytännössä, että hallitus ottaisi lisää syömävelkaa ja sitä ei haluta tehdä, kun hallitus pyrkii päinvastoin tasoittamaan menojen ja tulojen välistä kuilua ja lopettamaan velkaantumisen vuoteen 2017 mennessä.

Kimmo Sasi (kok.) kysyi, onko viinan teko valtion tehtävä. Hän huomautti, että uusi omistaja voi saada Altian menestymään nykyistä paremmin. Valtio ei voi ryhtyä yrittäjäksi, Valco oli siitä huono esimerkki. Kun keskustaa lähellä on elintarviketju, niin kokoomukselle tärkeää on uusi tekniikka, jonka kasvaville aloille hän suuntaisi työllistäviä investointeja.

Lindström myönsi, ettei viina sinänsä kuulu valtion tehtäviin, mutta Altiaan kuuluu paljon työpaikkoja koko jalostusketjuun.

– Ovatko työpaikat vaarassa? Turvataanko työpaikat kansallisella ratkaisulla? Onko uhka todellinen? Uskon, että Urpilainen vastaa. Tästä olivat huolissaan ne Altian työntekijät tämän talon portailla, Lindström totesi.

Saarakkala: Kyseessä tuottava toiminta

Keskustan Timo Kalli uskoi, että Altiaan liittyvää elintarvikeklusteria kehittämällä saataisiin suurempi teho kuin myymällä yhtiö, jolloin klusterin yhtenäisyys vaarantuu.

Pohjanmaalta oleva perussuomalaisten kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala painotti, ettei kyse ole vain viinasta, vaan rehusta, biojalostusmahdollisuuksista ja työpaikoista.

– Kyseessä ei ole vain strateginen valinta, vaan myös työpaikat ja muutenkin tuottava toiminta. Nyt on paikka huomata, että täällähän on momentti 13.31 auki ja sinne on suunnattu 460 miljoonaa euroa valtion myyntituloja. Kun aikanaan päätetään, myydäänkö vai eikö myydä, toivon, että tänään tekemäni lisätalousarvioaloite saa kannatusta, Saarakkala mainosti.

Mäkipää: Virolaiset hyötyvät

Perussuomalaisten Lea Mäkipää sanoi uskovansa, että virolaiset jo hierovat innoissaan käsiään Altian myyntihuhujen vuoksi.

– Tämä osoittaa, ettei halltiuksella ole yrityspolitiikka hallussa, hän sanoi.

Puoluetoveri Ville Vähämäki moitti lisäbudjettia muutenkin hölmöläisten hommaksi: jalkopäästä leikataan 100 miljoonaa euroa ja toiseen päähän lisätään saman verran: Se ei paljon taloutta elvytä.
Skinnari toivoi kansallista ratkaisua

SDP:n Jouko Skinnari toivoi Altian yksityistämiseen kansallista ratkaisua, että omistus säilyisi Suomessa. Se voisi olla hyväkin ratkaisu: uusi omistaja voisi saada tuotteita kaupaksi maailmalla nykyistä paremmin. SDP:n Jukka Kärnä toivoi, että vähintään 51 prosenttia Altiasta pysyisi jatkossakin valtiolla. Hän kannatti Skinnarin esittämää kotimaisen kansanomistuksen lisäämistä.

Kettunen: EU:n vika

Perussuomalaiset jatkoivat hallituksen tenttaamista. Pentti Kettunen muistutti ongelman juotavan juurensa vuoteen 1994, jolloin pääministeri Esko Ahon (kesk.) erouhkauksen jälkeen keskusta taipui EU-jäsenyyteen kokoomuksen ja SDP:n kannatettua sitä jo valmiiksi.

– Sen myötä luovuimme osakeyhtiölaissa suomalaisuuspykälästä – ja tässä nyt ollaan, Kettunen huomautti.

Reijo Hongisto puolestaan painotti Altian 1 500 sopimusviljelijää ja rehunvalmistusta. Se on elintärkeää pohjalaisille.

– Miten hallitus turvaa tuotannon säilymisen Suomessa? Voiko ulkomaista omistajaa velvoittaa pitämään työpaikat Suomessa? Epäilen sitä, Hongisto totesi.

Ari Jalonen sanoi monen yrityksen tulevaisuuden riippuvan siitä, voiko tulevaisuuden suotuisaan kehitykseen tai hallituksen linjan jatkuvuuteen luottaa.

Turunen huomautti Sasille, joka uskoi työpaikkojen säilyvän, että jos ostaja on kansainvälinen yritys, se voi ostaa tarvikkeet ja raaka-aineet jatkossa sieltä, mistä on halvimmalla tottunut saamaan nykyisistä käytännöistä piittaamatta.

Tolppanen: Lupasitte jo tuhansia työpaikkoja

Maria Tolppanen vetosi Sasin linjauksiin, että yksityiseltä alalta voi ottaa oppia: ei tarvitse myydä koko toimialaa tai tehdasta – vaihdetaan pelkkä johto.

– Tällä menolla menemmä rähmälleen ja palaamme 1960-luvulle, Tolppanen pelkäsi ja kurmuutti Sasia lisääkin.

– Mistä te tiedätte, että Altian tuotanto säilyy Suomessa? Lupasitte jo noin 5 000 ihmiselle töitä! Miten alas haluatte viedä Pohjanmaan? Tämän maan, Tolppanen kysyi.

Sasi myönsi, ettei kukaan tiedä, säilyvätkö työpaikat Suomessa. Mutta hän piti valtiota hitaana omistajana. Yksityinen kehittäisi yhtiötä aktiivisemmin.

– Uskon, että saavutamme tuloksen, jossa työpaikat kasvavat, Sasi toivoi.

Kimmo Kivelä kysyi, onko valtion omaisuuden myyntitulojen sijoittaminen velanmaksuun yleensäkään viisasta nyt, kun sekä korko että omaisuuden hinta on alhainen.

– Kerran myyty on aina myyty, Kivelä korosti.

Urpilainen hermostui keskustalle

Urpilainen raivostui keskustelun kuluessa myös tapansa mukaan Mauri Pekkariselle ja muistutti edellisen hallituksen jättäneen perinnökseen 8 miljardin euron vajeen, jota se ei yrittänytkään paikata. Hän sanoi myös keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän vaatineen jopa 10 miljardin euron leikkauksia.

– Nyt keskusta huutaa 1,9 miljardin myynnistä, ettei niitä saa tehdä.

Veli-Pekka Leskelä