Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ihmetteli keskiviikkona kuntapoliittisen välikysymyksen vastauskeskustelussa, miksei hallituksen kuntapolitiikkaan tule tolkkua.

Hallituksen vastaukseen opposition kuntapoliittiseen välikysymykseen vastasi perussuomalainen kansanedustaja Pirkko Mattila. Hän ihmetteli, että samasta asiasta on pitänyt kysyä jo viidettä kertaa.

– Onko teillä korvat täynnä Brysselin sinisimpukoita vai mikä on, kun ette ymmärrä, mikä kuntapolitiikassanne on pielessä? Kun hallituksella on kerrankin mahdollisuus hoitaa asia omin päin ilman Brysselin ohjausta, niin ei onnistu. Eikö teiltä kotimaan asioiden hoitaminen suju, hallintovaliokuntaa johtava Mattila kysyi.

Hän piti nykytilanteen jatkumista kunnille kestämättömänä vaihtoehtona. Oppositiopuolueet esittivät omat, toisiaan muistuttavat vaihtoehtonsa untauudistukseksi. Niille on yhteistä se, ettei uudistus ole pakkoliitosten tie eikä sitä sidota sote-uudistukseen.

Tennistä pakkoliitoksilla

Mattilan mukaan hallitus pelaa pöytätennistä pakkoliitoksilla, joka on ongelman avainsana. Tuleeko niitä vai ei?

– Yrittäkää nyt päättää, mitä mieltä olette: Henna Virkkusen (kok.) suulla on luvattu ettei tule, mutta hallituksen sisältä on kuultu sama asia toisinpäin. Kuinka näin voi olla, Mattila kysyi.

Poliittisia liitoksia?

Mattila korosti kunnallisen itsehallinnon olevan suomalainen menestystarina, joka on luonut pohjoismaista hyvinvointimallia. Pienikin kunta voi olla tehokas, kunhan se saa tukea suuremmasta yhteisöstä. Kuntayhtymät ovat kehityskelpoisia. Perussuomalaiset esittävät lähipalvelujen turvaamista säädöksillä, joita voidaan kutsua lähipalvelualueiksi.

Koko maakunnan sote-alueen seasta sensijaan on vaikeaa löytää vahvaa peruskuntaa.

– Taustalla lieneekin hallituksen halu muodostaa alueita, joiden poliittiset voimasuhteet vastaisivat paremmin nykyistä hallituskoalitiota, Mattila arveli.

Veli-Pekka Leskelä