Oikeusministeriö on asettanut työryhmän kehittämään nuorisorangaistusta koskevaa lainsäädäntöä. Tavoitteena on lisätä nuorisorangaistuksen käyttöä ja korostaa tuomitun teon vakavuutta nykyistä paremmin. Nuorisorangaistukseen voitaisiin esimerkiksi tuoda yhdyskuntapalvelun elementtejä.

Nuorisorangaistusta koskevan lainsäädännön kehittäminen sisältyy pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan ja huhtikuussa hyväksyttyyn toimenpideohjelmaan nuoriso- ja jengirikollisuuden torjumiseksi.

Voitava käyttää nykyistä useammin

Työryhmän tehtävänä on valmistella tarvittavat lakimuutokset, jotta nuorisorangaistus saadaan selkeäksi osaksi alaikäisten nuorten seuraamusjärjestelmää. Erityisesti työryhmän tulee arvioida keinoja lisätä nuorisorangaistuksen käyttöä ainakin rikoksissa, joista nykyään tuomitaan 1–2 vuotta ehdollista vankeutta.

– Nuorisorangaistusta olisi voitava käyttää nykyistä useammin myös nuoren ensimmäisenä seuraamuksena. Lisäksi työryhmän on tarkasteltava nuorisorangaistukseen tuomitsemista edeltävää seuraamusselvitysmenettelyä, seuraamuksen täytäntöönpanoa sekä sen sisältöä ja kestoa, oikeusministeriön tiedotteessa todetaan.

15–17-vuotiaille rikoksiin syyllistyneille

Nuorisorangaistus on erityinen seuraamuslaji 15–17-vuotiaana rikoksiin syyllistyneille nuorille. Se on vähintään neljän kuukauden ja enintään yhden vuoden pituinen rangaistus, joka sisältää valvontaa, tukea ja sosiaalista toimintakykyä edistäviä tehtäviä ja ohjelmia.

Nuorisorangaistus otettiin käyttöön maanlaajuisesti vuonna 2005. Se toimii tutkimusten mukaan hyvin, mutta sitä käytetään varsin vähän. Viime vuosina nuorisorangaistukseen on tuomittu vain 5–10 nuorta vuodessa.

SUOMEN UUTISET