Ruotsidemokraatit koki eurovaaleissa ensimmäisen merkittävän vaalitappionsa. Syyt mahalaskuun selvitetään perin pohjin ja aavistuksia on jo olemassa. Tuorein gallup on kuitenkin balsamia haavoille ja puolueen kannatus on taas 20 prosentin tietämissä.

Ruotsidemokraatit sai 13,2 prosenttia EU-vaaleissa annetuista äänistä. Se on 2,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisissä, vuoden 2019 vaaleissa. Puolue kuitenkin säilytti kolme paikkaansa EU-parlamentissa.

Ruotsin äänioikeutetuista 53,4 prosenttia äänesti EU-vaaleissa. Se on yli 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin Suomessa. Tässä saattaisi kukaties olla ensimmäinen syy siihen, miksi ruotsidemokraattien kannatus notkahti lievemmin kuin perussuomalaisten lahden tällä puolen.

Selvitys heti käyntiin

Ruotsidemokraattien kannatus on gallupeissa heilunut pitkään 20 prosentin tienoilla, joten tappio EU-vaaleissa oli yllätys. Puolue menetti ensimmäistä kertaa kannatustaan ja alamäkeä mentiin kautta maan.

Puolueväen keskuudessa tulos otettiin vastaan “shokilla”, kuten puheenjohtaja Jimmie Åkesson itse asian ilmaisi. Puoluehallitus kokoontui heti maanantaina ja pisti samantien pystyyn sisäisen selvityksen kannatuksen katoamiseen johtaneista syistä.

– Tuli vähän turpaan. Se on ehkä hyväksikin seuraavia vaaleja ajatellen. Ennemmin tai myöhemmin tuuli kääntyy vastaiseksi ja toivottavasti siitä opitaan jotakin hyödyllistä, pohtii ruotsidemokraattien valtiopäiväedustaja Magnus Persson Svenska Dagbladetissa.

Kotimaan vaalit lähempänä äänestäjää

Perssonin mielestä vaalitappio ei ole haudanvakava, koska puolue säilyttää paikkalukunsa EU-parlamentissa. EU-kritiikki olisi voinut olla selkeämpää ja puolueen äänestäjistä moni jäi kotiin, koska EU-vaaleissa käsiteltävät asiat ovat monimutkaisempia kuin valtiopäivävaaleissa.

– Valtiopäivävaalien teemoihin on helpompi samaistua. Rikollisuus, lasten koulunkäynti, työttömyys ja sen sellaista. Niistä ihmiset innostuvat helpommin.

Åkesson suivaantui medialle

– Tämä on oudoin vaalitaistelu, jossa olen ollut mukana koko elämäni aikana, enkä ole saanut puhua mitään siitä, mistä olisin halunnut ja jota pidän tärkeänä, selitti Åkesson vaalivalvojaisissa heti tuloksen selvittyä.

– Siteeran Nick Faldoa, kerran maailman parasta golfin pelaajaa. Lopettaessaan uransa tämä totesi: haluan kiittää mediaa koko sydämestäni.

Hyökkäys ei ollut paras puolustus

– Lumous on kadonnut ja ruotsidemokraateista on tullut puolue muiden joukossa. Joskus vaalit voitetaan ja joskus hävitään, sanoo vaaliasiantuntija Henrik Ekengren Oscarsson.

– Puolue ei saanut äänestäjiään liikkeelle, syistä tähän ei ole vielä tänään selvyyttä mutta oletuksia on.

Erään teorian mukaan äänestäjät eivät pitäneet tavasta, jolla puolue ja ennen kaikkea Jimmie Åkesson suhtautuivat Kalla fakta -ohjelman paljastuksiin ruotsidemokraattien somen anonyymitileistä.

Åkesson nimitti tutkimusta “giganttiseksi kotimaiseksi vaikutusoperaatioksi”. Ekengren Oscarssonin mielestä hyökkäys ei ollut tässä kohtaa paras puolustus.

Gallupista uskoa tulevaisuuteen

Ruotsidemokraattien ahdistus ja synkkä itsetutkistelu helpottivat heti, kun ensimmäinen vaalien jälkeinen mielipidemittaus ilmestyi. Ruotsin tilastokeskuksen (SCB) mittauksessa ruotsidemokraattien kannatus on nyt 19,5 prosenttia eli aivan moderaattien kannassa.

– Tämä on mainio vastaisku ja antaa hyvää potkua tulevaisuutta ajatellen, kommentoi ruotsidemokraattien puoluesihteeri Mattias Bäckström Johansson Expressenissä.

– Meillä on tosi revanssihenkinen puoluekoneisto, joka saa nyt aivan uutta energiaa näistä luvuista.

SUOMEN UUTISET