Kansanedustaja Juha Mäenpää on hiljattain jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen Euroopan unionin ajoneuvojen kiertotalousasetuksen vaikutuksista omaisuudensuojaan. Mäenpää suhtautuu kriittisesti unionin pyrkimykseen puuttua suomalaisten omaisuudensuojaan.

EU haluaa tehostaa romuautojen kierrätystä. Vuoden alussa uutisoitiin Euroopan unionin uudesta ajoneuvojen kiertotalousasetuksesta. Käytetyn auton myyjän pitäisi jatkossa todistaa, ettei kyseessä ole romuauto. Jos auto todettaisiin romuksi, se pitäisi toimittaa viralliseen kierrätykseen.

EU:n mukaan ongelmana ovat kierrätyksen ulkopuolelle jäävät autot, ja EU esittääkin niiden tavoittamiseksi erilaisten tarkastusten lisäämistä ja jopa romuajoneuvojen seurantaa kaikkialla EU:ssa. Asetuksen rikkojille EU haluaa sakkoja.

Autoilla sekä rahallista että tunnearvoa

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kertoo kirjallisessa kysymyksessään, kuinka Suomessa on autoharrastajia, joilla on säilössä harrasteautoja: osa on rekisteröityjä, osa rekisteristä poistettuja ja osa ulkomailta ostettuja, joita ei ole vielä edes rekisteröity Suomeen. Näistä harrasteautoista osa on entisöintikohteita ja osa on hankittu varaosa-autoiksi. Hän muistuttaa, että joillakin autoilla on tunnearvoa esimerkiksi perintönä suvulta, ja toisilla taas on rahallista arvoa huomattavasti.

– Tunnearvoa kun ei voi rahallisesti mitata, saattaa toisen ”aarre” olla virkamiehen silmissä romu, Mäenpää huomauttaa.

Nuorillekin hyvä harrastus

Mäenpää kertoo ostaneensa itse viime syksynä ”ladosta romujen alta” auton, joka oli seisonut 25 vuotta mutta oli lähes ruosteeton.

– Olen kunnostanut autoa itselleni harrasteautoksi. Tällainen auton kunnostaminen on hyvää vastapainoa omalle työlle, ja siinä ”hermo lepää”. Samassa pihapiirissä oli myös toinen vanha auto, joka on ollut noin 20 vuotta katsastamatta ja täyttänee kaikki romuauton kriteerit, mutta samanlaisia autoja oli Yhdysvalloissa myynnissä ja hinnat vaihtelivat 100 000—130 000 dollarin välillä, Mäenpää kertoo.

Kansanedustajan mukaan Suomessa on lukuisia varakkaita ihmisiä, jotka ovat sijoittaneet myös arvoautoihin, mutta lisäksi tavallisia ihmisiä, jotka ovat säilyttäneet autoja kiinnostuksesta, nuoruuden ihanteista, tunnearvon takia sekä myös arvon nousun toivossa.

– Autojen kunnostaminen on myös nuorille hyvä harrastus, joka pitää monet poissa pahanteosta kuten monet muutkin harrastukset. Kyseistä harrastusta ja asetusta voisi verrata filateliaan siten, että tulisi EU-asetus, joka määräisi, että kaikki vanhat ja käytetyt postimerkit pitäisi työntää paperisilppuriin, Mäenpää vertaa.

Sääntely ei saa haitata harrastustoimintaa

Liikenne- ja viestintävaliokunta nosti yksimielisessä lausunnossaan esiin huolia asetuksen kielteisistä vaikutuksista vanhojen ja historiallisten ajoneuvojen harrastustoiminnan jatkumiselle ja ajoneuvokulttuuriperinnön säilymiselle.

– Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että asetusehdotuksen sääntely ei haittaa nykyistä monipuolista vanhoihin ja historiallisiin ajoneuvoihin liittyvää harrastus-, kilpailu- tai liiketoimintaa.

Lausunnossa muistutettiin, että vanhoilla ajoneuvoilla voi olla merkittävää historiallista, kulttuurillista, harrastuksellista, urheilullista tai erilaiseen liiketoimintaan liittyvää arvoa, vaikkei näitä ajoneuvoja olisikaan rekisteröity museoajoneuvoiksi.

Omaisuudensuoja on perus- ja ihmisoikeus

Mäenpää huomauttaa, että omaisuudensuoja on turvattu sekä kansallisella lainsäädännöllä että kansainvälisillä sopimuksilla. Ehdotettu EU-asetus herättää hänen mukaansa kysymyksen sen yhteensopivuudesta yksityisen omistusoikeuden ja omaisuudensuojan kanssa.

– Omaisuudensuoja on perus- ja ihmisoikeus. Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan taas on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Esityksiin tähän oikeuteen kajoamisesta tai sen rajaamisesta ei tule suhtautua välinpitämättömästi, Mäenpää linjaa.

– Miten Euroopan unionin ajoneuvojen kiertotalousasetus vaikuttaa omaisuudensuojaan tai toisinpäin, miten Suomen perustuslain omaisuudensuoja vaikuttaa Euroopan unionin ajoneuvojen kiertotalousasetukseen ja miten tämä perusoikeus turvataan, mikäli asetus tulee joskus voimaan? hän lopuksi kysyy.

Suomen Uutiset