Suomen Perustan analyysissä Laajentuva tulonsiirtounioni vai kehittyvä sisämarkkina-alue? entinen Suomen Pankin rahoitusmarkkinaosaston johtaja Heikki Koskenkylä tarkastelee Euroopan unionin sisämarkkinoiden tilannetta sekä sitä, mikä elinvoimaisen kauppa-alueen luomisessa on epäonnistunut.

Euroopan unionia markkinoidaan Suomen kaltaisia pieniä jäsenvaltioita hyödyttävänä sisämarkkina-alueena, jonka tavoitteena on haastaa taloudellisesti Yhdysvallat ja Kiina. Tästä huolimatta alueen sisämarkkinoiden kehittyminen on jäänyt laajentuvan poliittisen unionin luomisen jalkoihin, eikä alueen taloudellinen kehitys ole pysynyt kilpailijoiden vauhdissa.

Suomen Pankin osastopäällikkönä toiminut valtiotieteiden tohtori Heikki Koskenkylä analysoi tässä katsauksessa Euroopan unionin sisämarkkinoiden tilannetta sekä sitä, mikä elinvoimaisen kauppa-alueen luomisessa on epäonnistunut. Lääkkeeksi Koskenkylä tarjoaa unionin laajentumisen laittamista jäihin ja keskittymistä ylisääntelyn, tulonsiirtojen ja poliittisen unionin luomisen sijaan markkinakuriin perustuvien sisämarkkinoiden kehittämiseen.

EU:n talouden ja tuottavuuden kasvu pysähtynyt

Koskenkylän analyysissä kerrotaan, että EU:n sisämarkkinoiden kehittyminen sekä talouden ja tuottavuuden kasvu ovat pysähtyneet. Unionin talous on jäänyt jälkeen Yhdysvaltojen ja Kiinan kehityksestä, joihin verrattuna alueella on erittäin vähän korkean teknologian, digitalisaation ja tekoälyn yrityksiä.

EU:sta piti tulla tehokas talousalue, jossa markkinakuri toimii. Yritystukia ja sääntelyä on kuitenkin lisätty jatkuvasti, ja yhteinen velka sekä tukipolitiikka ovat kasvaneet. Tämä kehitys jarruttaa sisämarkkinoiden syventämistä.

Laajentuminen laitettava jäihin

Koskenkylän mielestä EU:n tulisi keskittyä laajentumisen, poliittisen unionin ja tulonsiirtojen sijaan sisämarkkinoiden kehittämiseen. Laajentuminen tulee siirtää myöhempiin aikoihin, ja Ukrainaa voidaan avustaa esimerkiksi jonkinlaisella assosiaatiosopimuksella.

Pääomamarkkinaunionin osalta tarvitaan tarkkarajaisia toimenpiteitä, kuten konkurssilainsäädännön harmonisointia, mutta ei verotuksen yhdistämistä tai pääomamarkkinaunionin nimissä kaupattuja yritystukia.

Suomen Uutiset