Heikki Hiilamo kirjoitti Ylen kolumnissaan kuinka ”Lapsia syntyy vähemmän, koska nuoret aikuiset eivät enää halua lapsia siinä määrin kuin aikaisemmin” ja että ”Kun emme kerran voi, eikä meidän ehkä pidäkään vaikuttaa syntyvyyden laskevaan trendiin, on tarpeellista etsiä kehityksestä valoisia puolia”, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila kolumnissaan.

Tästä professori Hiilamo päätteli, että ”meille mahtuu nyt paljon lisää maahanmuuttajia. Oikeastaan meidän on pakko saada lisää maahanmuuttajia. Tilanteen seurauksena Suomesta voi tulla paljon nykyistä kansainvälisempi ja jännittävämpi paikka.”

Hiilamon tarjoama selitys syntyvyyden romahdukselle on kuitenkin puolitotuus. Nimittäin Väestöliiton mukaan: ”Nollan lapsen ihanteen kasvu selittää kuitenkin vain pienen osan siitä, miksi niin moni suomalainen on lapseton. Suurin osa lapsettomista itse asiassa toivoisi tai olisi toivonut lapsia.”

Vaille vastausta jää sekin, miksi emme voisi nykyistä paremmin kannustaa ihmisiä perheellistymään, vaikka on monia keinoja, joita ei ole Suomessa yritetty. Tosiasiassa pelkkä syntyvyyden laskun pysäyttäminen tai edes hidastaminen vaatii toimia.

Hiilamon järkeilyä vaikuttaakin ohjaavan lopputulema ”on pakko saada lisää maahanmuuttajia”, vaikka luottamusyhteiskunta helisee jo tähänastisen maahanmuuton myötä. Koska syntyvyyden nostamista ei pidä edes yrittää, jää ainoaksi vaihtoehdoksi maahanmuutto.

Itse ajattelen päinvastoin. Jotta Suomi ei muuttuisi ”jännittävämmäksi” monikulttuuriseksi kaaokseksi, tulee voimakkaasti torjua turmiollista maahanmuuttoa sekä kohdennetuin verokannustein edistää kotimaista syntyvyyttä.

Lisäksi nopea teknologinen kehitys tekoälyssä, automaatiossa, robotisaatiossa jne. voi jo lähitulevaisuudessa keikauttaa ihmistyövoiman tarpeen hyvin erilaiseen asentoon. Tällöin olisi tyylipuhdas tragedia, jos olisimme paniikkiratkaisulla ehtineet tuhoamaan suomalaisen luottamusyhteiskunnan.

Talouskin on lopulta ihmisiä varten, eikä toisinpäin. Itä-Euroopan kansatkin selvisivät tuhoisan talousjärjestelmän tuottamasta syvästä köyhyydestä ja kurjuudesta, mutta mikään kansa tai kulttuuri ei selviä loppumattoman massasiirtolaisuuden ja romahtavan syntyvyyden yhtälöstä.

ONNI ROSTILA