Media uutisoi tänään Yleisradion hallituksen puheenjohtajan Matti Apusen painostaneen keskustakansanedustaja Pekka Aittakumpua myllypuhelulla. Asia koski Aittakummun julkisuudessa esittämiä kommentteja Yleisradion rahoituksesta. PS-kansanedustaja Joakim Vigelius nostaa esiin uuden tapauksen. Apunen on kohdistanut painostustaan myös häneen.

Vigelius kirjoittaa:

Hyvä, että Ylen hallituksen pj Apusen yritys paineistaa Ylelle kriittisiä päätöksentekijöitä on noussut esiin. Hän on tehnyt samaa aiemmin myös minun suuntaani.

Syksyllä Ylen hallintoneuvoston vierailtua Ylen tiloissa, lähestyi Apunen minua tilaisuuden jälkeen. Hän alkoi poikkeuksellisen suorasukaiseen sävyyn tivata, miksi perussuomalaiset ovat niin ”Yle-vihamielisiä” ja arvosteli PS:n esittämien Yle-leikkausten suuruutta.

Apunen oli epäilemättä tietoinen, että minut oli paria viikkoa aiemmin nimetty PS:n edustajaksi työryhmään, jossa määritellään muutoksia Ylen rahoitukseen ja lainsäädäntöön.

Vigelius jatkaa:

Kun myötäilyn sijaan vastasinkin suoraan, että Ylellä todennäköisimmin on edessään leikkauksia – ja ettei Yle voi olla ”erityissuojeluksessa” kun kaikilta hallinnoaloilta leikataan – Apunen oli silminnähden turhautunut vastaukseeni.

Hetken kestäneessä keskustelussamme Apusen lähestymistavassa ei ilmennyt lainkaan sovittelevuutta, vaan voimakasta arvostelua ja kyseenalaistusta PS:n esittämää Yle-kritiikkiä kohtaan. Eikä yksinomaan koskien rahoituksen vähentämistä, vaan myös vaatimuksia Ylen lakisääteisten tehtävien rajaamisesta ja avoimuuden lisäämisestä. Niistäkään Apunen ei ollut mielissään.

Apunen on eri yhteyksissä, julkisestikin, puolustanut Ylen suurta rahoitusta ja toimintojen laajuutta. Pidän silti hänen asemassaan omituisena tällaisia suoria pyrkimyksiä arvostella ja tukahduttaa päätöksentekijöiden kriittistä suhtautumista Yleen.

Etenkin, kun hän itse perusteli soittoaan Aittakummulle Iltalehdessä seuraavasti: ”Halusin tiedustella häneltä, että kun työryhmä on nyt loppumetreillä tekemässä omaa työtään, niin mitä hän tarkoitti tällaisella väliintulolla, ja eikö olisi asiallista, että työryhmän annettaisiin tehdä työnsä loppuun.”

Eikö vastaavasti olisi asiallista, että Yle-työryhmän päätösten koskiessa myös Apusta Ylen hallituksen puheenjohtajana, annettaisiin työryhmän rauhassa tehdä työnsä loppuun ilman hänen väliintulojaan?

”Luotto Yleä kohtaan voi järkkyä, jos ilmenee, että sen päällystö toistuvasti paineistaa Ylelle kriittisiä päätöksentekijöitä muuttamaan mieltään.”

Päätöksentekijänä Aittakummun, minun tai jonkun toisen on selvästi korrektimpaa linjata näkemyksiään Ylestä kuin Ylen hallituksen puheenjohtajan sättiä päätöksentekijöitä Yle-näkemystensä linjaamisesta.

Yle-työryhmän työrauha ei siitä järky, että päätöksentekijät keskustelevat Ylestä aivan samaan tapaan kuin ennenkin. Mutta luotto Yleä kohtaan voi järkkyä, jos ilmenee, että sen päällystö toistuvasti paineistaa Ylelle kriittisiä päätöksentekijöitä muuttamaan mieltään.

Ylen rahoitus on väkilukuun suhteutettuna sekä Pohjoismaiden että koko maailman kärkeä. Suomen taloustilanne puolestaan ei sitä ole. Yle-veron tuotto ei enää jatkossa riitä edes rahoittamaan Ylen kasvua, ellei veroa koroteta. Yleen kohdistuville leikkauksille onkin suomalaisten laaja tuki.

Siksi kriittinen keskustelu Ylestä, sen rahoituksesta ja toimintojen rajaamisesta, on enemmän kuin paikallaan. Piti Ylen päällystö siitä tai ei.

SUOMEN UUTISET