Vaalikeskustelussa on tuotu jatkuvasti esille Suomen julkisen talouden heikkoa tilannetta. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa jatkuvasti ja julkinen talous on pahasti alijäämäinen. VM:n asiantuntijat arvioivat kehityksen menevän huonompaan suuntaan tulevina vuosina. Yllättävän vähälle huomiolle on jäänyt viennin huono kehitys. Pienelle avotaloudelle viennin menestyminen on ratkaisevan tärkeää. VTT, Suomen pankin ex-osastopäällikkö Heikki Koskenkylä avaa Suomen Uutisille talouden olennaisia kysymyksiä Kauppalehden tekemän Hetemäki-haastattelun perusteella.

VM:n entinen kansliapäällikkö Martti Hetemäki pitää viennin ja sitä kautta vaihtotaseen heikkoa kehitystä Suomen vakavimpana ongelmana (lähde Kauppalehti 30.3.2023).

Hetemäen mukaan Suomi on jämähtänyt paikoilleen ja taantuu verrokkimaihin nähden. Hetemäki vertaa Suomen kehitystä muihin pohjoismaihin sekä Saksaan ja Italiaan. Kyse ei ole vain julkisesta taloudesta vaan myös kansantalouden heikkenemisestä yleensä. Kansantalouden tila on heikompi kuin muissa pohjoismaissa mikä johtuu pitkälti vaihtotaseen huonosta kehityksestä. Suomesta valuu rahaa ulos enemmän kuin tulee sisään.

”Meillä on liian pieni kansantalous julkisen sektorin velvoitteiden hoitamiseen.”

Vaihtotase on vientitulojen ja tuontimenojen erotus. Se on ollut Suomessa keskimäärin negatiivinen jo kymmenen vuoden ajan. Jopa heikosti menestyvä Italia on tässä suhteessa ollut Suomea parempi. Vaihtotaseen kehitys suhteessa bruttokansantuotteeseen kymmenvuotiskautena 2012-2022 keskimäärin on prosentteina seuraava:

Tanska: 8,0 %
Norja: 7,8 %
Saksa: 7,6 %
Ruotsi: 4,5 %
Islanti: 3,6 %
Italia: 2,2 %
Suomi: -1,0 %

Kun vaihtotase on plussalla, se kertoo kansantalouden vahvistumisesta. Vaje taas kertoo siitä että, rahaa virtaa Suomesta enemmän ulos kuin tulee sisään. Vaihtotaseen pitkäaikainen huono kehitys velkaannuttaa taloutta ja heikentää mahdollisuutta rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Meillä on liian pieni kansantalous julkisen sektorin velvoitteiden hoitamiseen. Muiden pohjoismaiden tilanne on olennaisesti parempi. Ruotsin ja Tanskan julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on tänä vuonna lähellä 30 prosentin tasoa. Suomessa velka-aste on yli 70 prosenttia ja suunta on kasvava. Ruotsilla ja Tanskalla valtion budjetti on kutakuinkin tasapainossa, mutta Suomella on suuri alijäämä. Suuri alijäämä on myös Italialla, Ranskalla ja Espanjalla.

”jopa Italian kansantalous menestyy Suomea paremmin”

Vaihtotase on eräänlainen talouden kuumemittari, koska se on yksityisen ja julkisen sektorin rahoitusasemien summa. Tällä mittarilla jopa Italian kansantalous menestyy Suomea paremmin. Julkisen talouden perusjäämä saadaan, kun kuluista vähennetään korkokulut. Suomen valtiontalouden perusjäämä on Italiaa alijäämäisempi. Italian taloutta painavat kuitenkin korkeat korkokulut. Italiassa kotitalouksien varallisuus on huomattavasti suurempi kuin Suomessa.

Hetemäki puhuu ”ikääntyvistä hyvinvointivaltioista”. Niiden pitäisi pystyä säästämään tulevaisuuden varalle. Muut pohjoismaat ovat tässä onnistuneet huomattavasti Suomea paremmin. Suomen talouden tunnusluvut olivat Nokian menestysvuosina noin 2000-2007 muiden pohjoismaiden tasolla. Vaihtotaseessa ja budjetissa oli keskimäärin ylijäämää. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli vain 30 prosentin tasolla. Tämän menestyskauden jälkeen Suomi alkoi taantua, eikä taantumiselle näy loppua.

Kehityksen huono suunta näkyy erityisen hyvin asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen kehityksessä. Tämä mittaa varsin hyvin elintason nousua. Tämä luku on Suomessa tänä päivänä samalla tasolla kuin yli 10 vuotta sitten. Muilla pohjoismailla nousua on ollut keskimäärin yli 20 prosenttia. Suomen taloudessa näyttää olevan ongelmia, jotka eivät korjaannu yhden eikä kahdenkaan vaalikauden aikana. Uutta Nokiaa tuskin on tulossa. Taloutemme rakenteita on uudistettava huomattavassa määrin. Tuottavuuden kehitys on ratkaisevassa asemassa. Myös tässä suhteessa Suomi on jäänyt pahasti jälkeen. Tuottavuutta on pystyttävä nostamaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Viennin kilpailukyky on turvattava maltillisella kustannuskehityksellä. Seuraavan hallituksen haasteet ovat suuret ja niitä riittää myös sen jälkeisille hallituksille.

HEIKKI KOSKENKYLÄ