Halla-aho: Maahanmuutto on entistä tärkeämpi vaaliteema suomalaisille (video)

Kansanedustaja Jussi Halla-aho esitteli torstaina 10.4. perussuomalaisten uutta maahanmuuttoasennetutkimusta, joka vertaa suomalaisten ja perussuomalaisten tämänhetkisiä maahanmuuttoasenteita vastaavaan vuonna 2010 tehtyyn Homma ry:n teettämään tutkimukseen. Homma ry teetti Taloustutkimus Oy:llä suomalaisten maahanmuuttoasenteista seikkaperäisen tutkimuksen maaliskuussa 2010. Se poikkesi aiemmista tutkimuksista niin, että maahanmuutto pilkottiin eri osa-alueisiin.

Tutkimus tuli samoihin aikoihin, kun Helsingin Sanomien yhteen kysymykseen perustuva tutkimus oli lähes 60 prosentin suomalaisista ei halunnut lisää maahanmuuttoa.

– Tämä aiheutti voimakkaan reaktion kolumnisteissa ja pääkirjoituksissa, joissa vatvottiin viikkokaupalla suomalaisten ksenofobisuutta ja muukalaisvastaisuutta, Halla-aho muisteli.

14 kohdan tutkimus

– Homma-ry:n tutkimus oli huomattavasti laadukkaampi ja se osoitti, että tilanne on paljon monisyisempi, Halla-aho kertoi.

Vastaajille annettiin 14 kysymystä, joista 13 oli monivalintaisia ja yksi avoin. Tutkimus eritteli vastaajien sukupuolen, iän, koulutuksen, ammatin, perhesuhteet, talouden koon, bruttotulot, kotona olevien lasten iät, puoluekannan ja asuinkunnan.

– Maahanmuutto on lisääntynyt huomattavasti vuodesta 2010 ja sen myötä kosketukset maahanmuuttajiin. Ovatko lisääntyneet kontaktit siis lisänneet suvaitsevuutta, kuten kontaktiteoria sanoo? Maahanmuutto oli kuuma kysymys vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Ovatko ihmiset nyt kyllästyneet aiheeseen, Halla-aho kysyy.

Talous korvannut maahanmuuton?

Tutkimuksessa kysytään, mitä mieltä olet yleisesti ottaen Suomen maahanmuuttopolitiikasta? Perussuomalaisten vastaukset muuttuivat neljässä vuodessa muuta kansaa enemmän.

Vuonna 2010 70 prosenttia vastasi “aivan liian löyhää”, nyt 58 prosenttia, “hieman liian löyhää” osuus nousi 27 prosentista 28:aan. “Sopivaa” vastasi 2 prosenttia vuonna 2010, 12 prosenttia vuonna 2014. Tänä vuonna sarakkeisiin ilmaantuivat myös “hieman liian tiukkaa” kahdella prosentilla ja “aivan liian tiukkaa”, 1 prosentti.

Vaikuttaako maahanmuuttolinjaus ehdokkaan valintaan? Vaikutuksia on molempiin suuntiin: “vaikuttaa ratkaisevasti”-osuudet kasvoivat 40 prosentista 45:een, “vaikuttaa paljon” taas laski 45:stä 30 prosenttiin.

Väki kasvaa, näkemykset lientyvät?

Mistä muutokset johtuvat? Puolueeseen on tullut viime tutkimuksen jälkeen runsaasti uusia kannattajia, joiden joukossa ehkä nuivimpien osuus on entistä pienempi. Toinen syy liittynee ajan henkeen.

– Vuonna 2010 maahanmuutto nousi merkittäväksi tekijäksi myös tulevia vaaleja ajatellen. Sen jälkeen keskustelua ovat hallinneet taloustilanne ja EU:n tukipolitiikka. Se selittänee maahanmuuton osuuden pienentymistä, Halla-aho miettii.

Puolueen työmies Matti Putkonen kertoo, että tuoreen TNS-gallupin mukaan työväestön mielestä tärkeimpiä keskustelunaiheita ovat taloustilanne, EU:n tukipolitiikka ja maahanmuutto, tässä järjestyksessä.

– En ylläty tästä järjestyksestä nykyisessä taloustilanteessa, Halla-aho miettii.

Viljelijät kriittisimpiä

Halla-aho löytää tutkimuksesta runsaasti lukuja, jotka tukevat hänen tulkintaansa maahanmuuttopolitiikan merkityksestä.

Kaikista vastaajista 51 prosenttia pitää maahanmuuttopolitiikkaa joko aivan tai hieman liian löysänä. Sopivana sitä pitää 32 prosenttia vastaajista, 16 prosenttia joko hieman tai aivan liian tiukkana, aivan liian tiukkana vain 4 prosenttia vastaajista.

Ikä ja sukupuoli vaikuttavat vain hieman. Miehet ovat hieman kriittisempiä kuin naiset, työikäiset hieman kriittisempiä kuin eläkeläiset.
Ammatti ja asema heijastuvat voimakkaammin: maanviljelijöistä peräti 89 prosenttia pitää nykyistä linjaa hieman tai aivan liian löysänä, johtavassa asemassa olevista 73 prosenttia ja yrittäjistä, työttömistä ja työntekijöistä 57 prosenttia kustakin.

Koti-isät ja -äidit myönteisimpiä

Ryhmiä, joiden enemmistö pitää nykyistä politiikkaa sopivana tai liian tiukkana ovat koti-isät ja -äidit, opiskelijat ja toimihenkilöt. Ylivoimaisesti esniten politiikkaa tiukkana pitäviä on koti-isissä ja äideissä, 36 prosenttia.

– Puoluekanta heijastuu asenteissa erittäin vahvasti, tosin maahanmuuttokanta vaikuttaa todennäköisesti vahvasti myös puolueen valintaan. Maahanmuuttomyönteisin on vasemmistoliitto, jonka kannattajista 50 prosenttia pitää nykyistä politiikkaa aivan tai hiukan liian tiukkana. Vihreillä osuus on 47 prosenttia, Halla-aho kertoo.

Eniten nykytilaan tyytyväisiä on RKP:n (50 %) ja demarien (47 %) keskuudessa.

Perussuomalaiset omaa luokkaansa

– Perussuomalaisista 86 prosenttia pitää nykyistä politiikaa joko hieman tai aivan liian löysänä, lähes 60 prosenttia aivan liian löysänä. Vain kolme prosenttia perussuomalaisten kannattajista pitää nykyistä politiikkaa joko liian tai aivan liian tiukkana ja vain 12 prosenttia edes sopivana.

Myös keskustan kannattajista tiukempaa politiikkaa kannattaa enemmistö, 54 prosenttia ja kokoomuksen kannattajista lähes enemmistö, 46 prosenttia.

Vaikuttaako ehdokkaiden maahanmuuttoasenne äänestyspäätöksiin? Kaikista vastaajista 42 prosenttiin vaikuttaa paljon tai ratkaisevasti, ratkaisevasti 12 prosenttiin.

– Perussuomalaiset ovat omaa luokkaansa: 75 prosenttiin vaikuttaa paljon tai ratkaisevasti, vain 8 prosenttia ei pidä kysymystä lainkaan merkittävänä, Halla-aho kertoi.

Toisaalta perussuomalaiset eivät suhtaudu islamilaisiin yhtä jyrkästi kuin kristillisdemokraatit, eikä romaneihin yhtä jyrkästi kuin RKP:n kannattajat.

Kriittisyys on valtavirtaa

Halla-aho tulkitsee, että perussuomalaisten keskuudessa maahanmuuttokriittisyys on valtavirtaa. Myös keskustan ja kokoomuksen kannattajat suhtautuvat maahanmuuttoon puoluettaan kriittisemmin.

– Kaikista vastaajista 51 prosenttia ja perussuomalaisten kannattajista 86 prosenttia suhtautuu maahanmuuttoon kriittisesti. Mistä tämä kertoo? Kun kysyttiin tarkemmin, saimme selvemmän kuvan, mitä vastustettiin. Vain 8 prosenttia katsoi, että kaikkien maahanmuuttoa pitää rajoittaa, Halla-aho kertoi.

Kaikista vastaajista 94 prosenttia mainitsi rikolliset, 83 prosenttia islamin ääri-ilmiöitä edustavat, 70 prosenttia ei-työperäiset elintasopakolaiset, 57 prosenttia romanit, 39 prosenttia somalit, 33 prosenttia perheenyhdistämisen kautta tulevat ja 31 prosenttia muslimit yleensä.

Perussuomalaiset ovat ainoa ryhmä, joka vastustaa kaikkien yllämainittujen ryhmien maahanmuuttoa. 99 prosenttia perussuomalaisista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä sen kanssa, että turvapaikanhakijoiden pitäisi sopeutua nykyistä paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan.

75 prosenttia perussuomalaisista katsoi, että maahanmuuttajat pitäisi valikoida suomalaisen yhteiskunnan etujen pohjalta. 97 prosentin mielestä rikolliset pitäisi voida karkottaa nykyistä helpommin maasta ja 93 prosentin mielestä Suomessa on liian hyvät sosiaalietuudet maahanmuuttajille. Nämä luvut olivat pienentyneet vuoden 2010 tutkimuksesta.

– Perussuomalaiset ovat maahanmuuttokriittinen puolue. 86 prosenttia pitää nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa liian löysänä ja 72 prosenttia pitää ehdokkaansa maahanmuuttolinjauksia merkittävinä.

Maahanmuuttoon laadullinen muutos

– Kyse ei ole maahanmuuttovastaisuudesta vaan -kriittisyydestä. Perussuomalaisistakin vain pieni vähemmistö kannattaa maahanmuuton vähentämistä sinänsä. Turvapaikka- ja perheenyhdistämisten käyttöä maahanmuutossa halutaan rajoittaa, samoin elintasosiirtolaisuutta. sosiaalietuuksia leikata ja rikolliset karkoittaa. Maahanmuuttoon halutaan laadullista muutosta niin, että se vastaisi paremmin Suomen omiin tarpeisiin.

Nuiva suhtautuminen islaminuskoisten maahanmuuttoon ja vaatimus muuttajien paremmasta sopeutumisesta Suomeen kertoo, että perussuomalaiset suhtautuvat kriittisesti monikulttuurisuuteen ideana.

Hänen mielestään perussuomalaisten enemmistö jakaa maahanmuuttokriittiset linjaukset, jotka löytyvät puolueen vaaliohjelmasta ja ns. nuivasta manifestista.

– Tämä tutkimus osoittaa, että eräillä tahoilla vaalittu käsitys maahanmuuttokriittisestä ryhmästä marginaalisena “lahkona” voidaan unohtaa: tämä ns. “falangi” on valtavirtaa. Kannattajat odottavat puolueelta tiukkaa vahvaa kansallismielistä linjaa ja vaativat näiden kysymysten pitämistä esillä. Muistakin puolueista erityisesti kokoomuksen ja keskustan kannattajat ovat huomattavasti kriittisempiä kuin puolueensa, Halla-aho kertoo.